Kriisipiiri

6) 9.7.09 John Lanchester – It’s finished

Torstaina 9. 7. Kriisipiirissä käsiteltiin John Lanchesterin tekstiä It’s Finished, joka käsittelee Iso-Britannian pankkijärjestelmän ongelmia ja Royal Bank of Scotlandin kasvamista jättikokoiseksi sekä yleensä pankkien kasvua yritysostojen ja muiden menetelmien kautta massiivisiksi, vaikeasti hallittaviksi ja ymmärrettäviksi kokonaisuuksiksi. Ensimmäisenä keskusteluun nousi pankkien taseet ja niiden läpinäkyys. Myös pankkien kasvun logiikasta ja johdannaisten avulla riskien siirtelemisestä tämänhetkisen pankkimaailman rakenteellisena ongelmana keskusteltiin.

Vaikka ei olisi suoraan tekemisissä johdannaisten kanssa, joutuu niiden kanssa pelaamaan jos haluaa olla mukana pankkimaailmassa.  Kauppaa käydään futuureilla ja johdannaisilla, ei todellisuudessa olemassaolevilla asioilla.

On sellaisiakin pankkeja, joiden taseista voidaan nähdä jos homma ns. menee metsään. Vaikka pelattaisiin niin avoimilla korteilla kuin edellytetään, ei avoimuudessa päästä kovin korkealle tasolle. Monimutkaisten johdannaisten ja futuurien yms. vuoksi pankkien johtajatkaan eivät ole perillä siitä, millä kaikella kauppaa käydään, mistä pankin taseen kokonaisuus koostuu. Keskustelua ei käydä kaupankäynnin perustasta, joten siitä ei voida olla kovin hyvin perillä. Myyjä tietää kuitenkin enemmän kuin ostaja. Koska keskustelua ei käydä, systeemi perustuu sille, että riski ulkoistetaan eteenpäin ja se lankeaa lopulta massiivisena yhdelle epäonniselle.

Vaikka avoimuuden puutteesta keskusteltiin ongelmana, huomattiin myös, ettei avoimuus sovi pankkimaailman sisäiseen logiikkaan. Jos avoimuutta vaadittaisiin, riskeihin eli jatkuvaan kollektiiviseen tietämättömyyteen markkinoiden suunnasta perustuva kaupankäynti loppuisi. Sikäli avoimuudella ja läpinäkyvyydellä ei ole tekoa pankkimaailmassa, jonka olemukseen kuuluu että, kaupankäynti perustuu ennusteisiin ja arvioihin. Esimerkiksi taseiden selvä näkyvillä olo ei riitä. Käytännössä merkittävä läpinäkyvyys vaatisi lähes ennustajan kykyjä.

Vaikuttaa, että lopulta kauppaa voi käydä ilman likviditeettiä. Teoriassa tappiokin voidaan myydä, koska sillä voi olla tulevaisuudessa arvoa. Tämän hetken tappion ostaminen voi olla kannattava sijoitus, jos tappio tulevaisuudessa muuttuu voitoksi. Suomeksi suoraan sanottuna kusessaolo (insolvency) voidaan naamioida taseessa likviditeettiongelmaksi. Tällä saadaan lisää peliaikaa markkinoilla. Tämä toistuu reaalimaailmassa ja arkitodellisuudessa siten, että luotolla elämisestä on tullut hyväksyttävämpää (toistaiseksi enemmän kuitenkin muualla kuin Suomessa, esim. USA). Kuluttaa voi ilman likviditeettiä ottamalla kulutusluottoa. Ehkä tulevaisuutta ovat markkinat, jotka perustuvat yhä enemmän velkakirjoihin ja niiden kierrättämiseen?

Artikkeli käsitteli pitkälle Royal Bank of Scotlandin nousua maailman isoimmaksi yritykseksi. Se, että pankki on isoin, on tullut yleisempään tietoon vasta pankin jouduttua ongelmiin. Miten Britannia pystyy takaamaan pankkia, joka on isompi kuin sen kansantuote? Summaa, jonka pankki selvitäkseen tarvitsee, ei pystytä määrittelemään. Veronmaksajat maksavat lopulta, siis työtä tekevät ihmiset työllään, koska muulla ei rahaa synny. Jonkun täytyy tuottaa se arvo, jolla pankit taataan, vaikka pankit olisivat joutuneet ongelmiin olemattomaan arvoon perustuvilla kaupoilla.

Pörssien synty herätti keskustelua. Tarkoituksena ei liene ollut luoda reaalimaailmasta ja reaalitaloudesta erillistä instituutiota. Syntyikö spekulatiivinen pörssisysteemi ikään kuin vahingossa? Syntyikö se itsestään kun talous ja markkinat kasvoivat niin massiivisiksi, että ne eivät pysyneet enää reaalimaailmassa? Lopulta homma lähti käsistä niin, että on vaikeaa olla perillä pörssissä tapahtuvien asioiden vastineesta reaalitodellisuudessa. Tämä puolestaan aiheuttaa Toisaalta pörssiä on turha mystifioida ja luovuttaa sen kuvitellun irrationaalisuuden edessä. Periaatteessa pörssin konteksti on reaalimaailma ja sen markkinat ja pörssi on niille alisteinen ja niiden vuoksi syntynyt, mutta jollain tapaa se on erkaantunut markkinoiden todellisuudesta.

Kapitalismissa konkurssi säätelee vapaita markkinoita. Ilman interventioita huonot häipyvät markkinoita luonnollisen poistuman kautta, sama reilu peli kaikille. Pankkeihin konkurssin uhka ei päde samalla tapaa, sillä ne pyritään aina pelastamaan valtion puolesta. Pankit voivat laskea sen varaan, että ne taataan, millaiseen vastuunkantoon se motivoi? Valtion takaaminen kannustaa riskinottoon, joka ei hyödytä takaamisen maksavaa osapuolta eli veronmaksajia. Pankeilla on erityisasema, sillä niillä tavallaan sosiaalihuoltojärjestelmä, johon ne voivat aina luottaa.

Lopuksi pohdittiin talouden jatkuvasti kasvavaa roolia maailmassa ja kulttuurissa. Talous on välttämätön, koska elämälle on tuotettava materiaalinen pohja, mutta siitä on tullut käsittämättömyydestään huolimatta eräänlainen kultti.

Etsitäänkö nyt jo sellaista voittoa, jota ei osata määritellä ja joka ei voi edes realisoitua ja jonka ei edes odoteta realisoituvan? Ei pyritä enää tarpeiden tyydyttämiseen, suhteellisten, oikeiden tai luotujen, vaan pyritään johonkin muuhun? Voitosta on tullut itseisarvo ja abstrakti päämäärä, jonka konkreettista ilmenemismuotoa ei enää tiedetä. Nykyään puhutaan talouskasvusta samantyyppisenä itsestään selvänä tavoitteena ja todellisuuden osana kuin hyvinvoinnista joskus. Loputon kasvu suhteessa ei mihinkään, talouskasvun ylläpitäminen on kansallisen projektin osa. Mainittiin, ettei kasvusta ole siirretty jakoon paljoa suhteessa siihen, miten massiivista se on ollut, vaan ollaan kasvatettu taloutta ja sitä on silti markkinoitu yhteisenä etuna.  Talouskasvu on jopa tämän hetken muodikas poliittinen iskulause.

Pöytäkirjaa piti Tiina Heikkilä.

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

RSS Kriisiuutisia Suomesta

  • On tapahtunut virhe; syötteen palvelin ei luultavasti vastaa. Yritä myöhemmin uudestaan.

RSS Kriisiuutisia ulkomailta

  • On tapahtunut virhe; syötteen palvelin ei luultavasti vastaa. Yritä myöhemmin uudestaan.

RSS The Great Recession

  • On tapahtunut virhe; syötteen palvelin ei luultavasti vastaa. Yritä myöhemmin uudestaan.

RSS Taloussanomat

  • On tapahtunut virhe; syötteen palvelin ei luultavasti vastaa. Yritä myöhemmin uudestaan.
Mainokset
%d bloggers like this: